14. tammikuuta 2013

Vuosankamarssi 14.1.2013


Tänään oli ensimmäinen päivä kadettien Vuosangan ampumaharjoituksessa moottorimarssin jälkeen. Ilmassa oli jo sunnuntai-iltana suuren urheilujuhlan tunnelmaa, kun osa alkoi valmistautua seuraavan päivän marssiin suksien huollon tai itsetutkiskelun merkeissä. Ilma hemmotteli kadetteja, kun aamulla auton mittarissa oli ainoastaan -6 astetta. Voidaan siis todeta ilman olleen kaunis kuin kuhmolainen morsian. Olosuhteet ja puitteet olivat siis kunnossa.

Aamulla lähdimme aselajiryhmittäin liikkeelle aika-ajojen perusteella huolto- sekä ilmatorjunta-aselajin lähtiessä paalupaikalta ja rajavartiolinjan pitäessä perää. Marssi alkoi kevyellä n. 10 kilometrin alkutaipaleella. Osa linjoista tunnusteli matkaa pidemmänkin tovin ja muuan kenttätykistöopintosuunnan taistelija tarjosi erinomaisen esimerkin miten ei tule pukeutua marssille. Lopputuloksena oli huhujen mukaan lämpöuupumus. Eräs nimeltä mainitsematon rajavartio-opintosuunta paranteli asetelmiaan joidenkin puheiden mukaan lähes maailmanennätysvauhtia. Puolustukseksi täytyy sanoa, että kyseessä olivat ainoastaan maailman nopeimmat 98. Kadettikurssin opiskelijat.

Alkulämmittelyn jälkeen oli ohjelmassa pakollinen lounastauko. Tarjolla oli valtion maittava ateria. Pitkään ei ehditty lounasta nautiskelemaan, koska taivalta oli vielä reipas 20 kilometriä luonnonkauniissa Vuosangan puuhamaassa. Matkaa jatkettiin ja ahkiomiestä vaihdettiin, pois lukien ilmatorjuntaopintosuunnan ahkiomies, joka ei suostunut antamaan ahkiotaan kovista suostutteluista huolimatta. Kyseinen henkilö mieltyi ahkion ergonomisuuteen ja hinasi hienosti pulkan maaliin saakka. Omien sanojensa mukaan ”kyseessä oli erittäin kova suoritus. Olisin vajonnut hypotermiaan ilman rakasta ystävääni”.

Reilun kympin jälkeen oli jälleen vuorossa mehupiste. Tämän välin painoi kovalla tarmolla erityisesti jääkäri-pst-opintosuunnan b-ryhmän taistelijat, jotka pääsivät näkemään mehupisteellä jopa vilauksen latua avanneen rajavartio-opintosuunnan jälkikärjestä. Tämän jälkeen rajavartio-opintosuuntaa ei luonnollisesti havaittu kuin vasta saunalla.

Kaikki linjat pääsivät hienosti maaliin. Matkan aikana tappioita tuli kadeteille ainoastaan yksi taistelija, joten kurssi selvitti marssin hienosti. Vaikka kyseessä ei ollut kilpailu, mainittakoon rajavartio-opintosuunnan selvittäneen reilun 30 kilometrin siirtymisen aikaan 5 tuntia 50 minuuttia ollen luonnollisesti ensimmäinen ryhmä. Erinomaista yhteishenkeä osoitti johtamisjärjestelmäopintosuunta, joka ei useista pyynnöistä huolimatta suostunut antamaan ahkiotaan pois selvittäen tiensä ehkä hieman yllättäen saunalle.


Kokonaisuutena päivä oli positiivinen kokemus, joka varmasti yhdisti kurssihenkeä ja aselajiylpeyttä. Kyseessä oli oikeastaan ensimmäinen opintosuunnan kesken toteutettu tehtävä, jonka aikana oli havaittavissa kuittailua hyvässä hengessä. Itse voin sanoa olevani ylpeä oman aselajin taistelijoiden lisäksi koko kurssin miehistä. Hyvää työtä 98. kadettikurssi!

KAD Vainikka, 98. Kadettikurssi, Rajavartio-opintosuunta