Upseeri on moniosaaja. Kadetista alkaen tehtävät vaihtelevat erilaisissa toimintaympäristöissä ampumaharjoituksen tehtävistä itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnassa. Ampumaharjoituksessa kadetilta odotetaan osaamista yksittäisenä taistelijana tai ammunnan toimihenkilönä. Itsenäisyyspäivän juhlissa puolestaan kadetin oletetaan esiintyvän tyylikkäästi ja osaavan keskustella sivistyneesti. Upseerikoulutuksen tulee antaa perusteet näihin varsin erilaisiin tietoihin ja taitoihin asennetta unohtamatta.
Vaikka ampumaharjoitus näennäisesti painottuukin ammatillisiin taitoihin, on kaiken toiminnan ja oppimisen taustalla sotatieteelliset teoriat ja opinnot. Taisteluammunta on ennen kaikkea oppimistapahtuma, jossa pyritään mahdollisimman todenmukaisissa oloissa kouluttamaan taistelijoita ja johtajia.
Koulutus pohjautuu sotilaspedagogiikan perusopinnoissa opiskeltuihin oppimisen teorioihin sekä kouluttajana ja kasvattajana toimimisen perusteisiin. Kyse ei ole mekaanisista suorituksista vaan oppiminen edellyttää sekä kouluttajalta, että koulutettavalta vuorovaikutusta. Kouluttaja pyrkii opettamaan ja koulutettava oppimaan. Molempien asennoituminen oppimistapahtumaan ratkaisee pitkälti lopputuloksen.
Taisteluammunta edellyttää johtamista ja johtajuutta. Kadettien palautekeskustelujen yhteydessä ammunnan onnistumista edistäneiksi tekijöiksi nousivat usein luottamus, ilmapiiri sekä toiminnan vapaus. Muita onnistumista edistäneitä tekijöitä olivat mm. tehtävänantojen selkeys, selkeä vastuunjako sekä toiminnan harjoittelu etukäteen. Vastaavasti negatiivisesti vaikuttaneiksi tekijöiksi koettiin mm. epäselvät vastuut, toiminnanvapauden puute sekä epätietoisuus toiminnan vaiheesta. Kaikkia noita asioita on käsitelty johtamisen opinnoissa, mutta teoreettinen ymmärrys ei aina konkretisoidu käytännön toiminnaksi. Harjaantumisen ja oppimisen kautta yksilö voi kuitenkin kehittyä myös johtajana.
Taisteluammunta pyritään aina sitomaan ampuvalle joukolle tyypilliseen tilannekehykseen. Taktiikan opinnoissa kadetit ovat perehtyneet komppanian käyttöperiaatteisiin ja toimintaan. Taisteluammunnassa ammunnan johtajan tulee kyetä suunnittelemaan, miten ryhmän toiminta liittyy laajempaan kokonaisuuteen oppimista mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla.
Ammunnan järjestelyt ja maalitoiminta tulee suunnitella niin, että koulutettavan joukon johtaja pääsee tekemään päätöksiä ja johtamaan ryhmäänsä taisteluteknisesti oikein. Käytännön harjoittelu auttaa myös ymmärtämään sitä, miten joukon suorituskyky on kiinni toimintakykyisistä yksilöistä. Kartan äärellä piirretty lennokas nuoli muuttuu ampumaharjoituksessa yksilöiksi, joiden hiihtotaidossa on paljon parannettavaa ja pimeä hidastaa joukon liikettä entisestään.
Sotatekniikan opinnot antavat perusteet ymmärtää erilaisten aseiden ja muiden sotavarusteiden suorituskykyä ja käytettävyyttä erilaisissa tilanteissa. Taisteluammunnassa on mahdollisuus kokea käytännössä miten paikkatiedon perusteet muuttuvat ampumakäskyssä vaara-aluepiirrokseksi tai miten singon ontelolaukaus oikeasti läpäisee panssarin.
Toisaalta sää ja olosuhteet osoittavat, että tekniikka voi olla myös haavoittuvaa. Akut tyhjenevät kylmässä nopeasti, jolloin maalilaitteet tai radiot lakkaavat toimimasta. Myös käyttäjä vaikuttaa teknisen välineen toimintaan. Singon pimeätähtäin mahdollistaa ampumisen pimeällä, mutta jos ampuja taitamattomuuttaan saa tähtäimen huuruun, ei tekniikasta ole välitöntä hyötyä.
.jpg)
Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoitus ei ole pelkästään kadettien oppimista varten, vaikka kadetit toki ovat pääkohderyhmä. Myös kadettien opettajat ja harjoituksen johtajakin ovat oppineet jotain uutta. Muiden joukko-osastojen kouluttajat ovat tukeneet kadettien opetusta ja tuoneet mukanaan omien joukko-osastojensa hyviä käytänteitä. Näitä käytänteitä ja toimintamalleja on voitu jakaa keskusteluissa sekä havainnoida myös käytännössä.
Kadetit valmistuvat aikanaan pääosin asevelvollisten kouluttajiksi ja kasvattajiksi. Kainuun Prikaatin tuki harjoitukselle on mukana olleiden varusmiesosastojen kautta tarjonnut kadeteille myös mahdollisuuden harjoitella varusmiesten kouluttamista. Varusmiehet ovat myös osaltaan erilaisissa tukitehtävissä luoneet edellytykset hyvin toimivalle oppimisympäristölle. Huolto ja muut tukitoimet pitävät harjoituksen käynnissä.
Kiitän kaikki harjoitukseen osallistuneita, Kainuun Prikaatia sekä harjoitusta tukeneita joukko-osastoja hyvin onnistuneesta harjoituksesta. Samalla toivotan kaikille turvallista kotimatkaa eri puolille Suomea.
TULI SEIS - patruunat pois, harjoitus on päättynyt.
Harjoituksen johtaja
Everstiluutnantti Mikko Soikkeli
