 |
| Majoitusteltalla. |
Ensimmäinen viikko on kulunut ja viikonloppu saapunut jokaisen Vuosangassa olevan kadetin keskuuteen. Kahden viikon harjoituksesta on laskelmieni mukaan hieman alle puolet jäljellä. Säät ovat hellineet meitä ja lämpömittari on juuttunut kymmenen asteen tuntumaan – ei tietoakaan aikaisempien vuosien yli -20c pakkasista, jossa on koeteltu ”simppujen” pakkasensietokykyä ja vaadittu Talvisodan henkeä ja CDH:ta selviytymiseen. Huhun mukaan koulumme sääkone on epäkunnossa, jonka takia säät ovat olleet näinkin hyviä simpuille toimia.
 |
| Hiihtelyä Keljossa. |
Oikeanlaisen pukeutumisen lisäksi levon määrä on ollut tärkeässä osassa pitkäjänteisessä harjoituksessa, minne on tultu harjoittelemaan sekä ryhmän taitoja ammunnoissa sekä suorittamaan tulitoiminnan valvojan näyttökokeita ammuntojen yhteydessä. Vuosangan majoitusalue on tarjonnut erinomaiset puitteet henkilökohtaiseen huoltoon, mikä näkyy alueen laajuudella ja infrastruktuurin tarjonnalla.
Majoitus ja muut toiminnot
99.kadettikurssi ja 82.merikadettikurssi on majoittunut jo viikon ajan Puolustusvoimien (PV) puolijoukkuetelttoihin, missä on hyvä nukkua puulämmitteisen kamiinan hohtaessa keskisalon vierellä. Vuosankaan tullessamme yllätyin kuitenkin ns. ”näkkäreistä”. En tiennyt, mihin näillä leipään viittaavalla nimellä varustetut keksinnöt oli tarkoitettu ennen kuin kurssitoveri totesi niiden olevan eräänlainen ”lattia” teltan sisällä. Omana varusmiesaikana Porin Prikaatissa tällaisia keksintöjä ei ollut, vaan teltan pohjalle levitettiin makuualustat ja etenkin talvella ongelmaksi muodostui kamiinan lämmöstä sulanut lumi, joka sitten sai makuualustat kosteiksi. Näkkärit siis olivat positiivinen yllätys majoituttuamme viikko sitten alueelle.
 |
| Talvikoulutuksessa rutiini Vuotso - jalkojen tarkastus. |
Alueelta löytyy myös henkilökohtaista huoltoa varten saunatilat, jotka ovat olleet ahkerassa käytössä viimeisen viikon aikana. Itse olen saunonut joka toisena päivänä ja pitänyt kiinni sotilaallisesta ulkonäöstä ja sotiluudesta: parta on ajettu ja pesulla käyty. Saunan lämmityksestä voin antaa kiitokseni harjoituksessa oleville varusmiehille, joille tehtävä on annettu toteutettavaksi – suuret kiitokset! Makean nälkään meitä on hemmotellut alueen sotilaskoti, minkä antimia monet meistä ovat käyneet kokeilemassa. Isot sokerimunkit, korvapuustit ja berliininmunkit ovat tuoneet lisävirtaa seuraavaa palvelusta varten.
"Miten sitä on jaksettu - Tuntematon kysyjä"
 |
| Talvikoulutuksessa sissiteltassa. |
Miten me kadetit olemme jakselleet viikon maastossa täällä pohjoisen suunnalla? Mielestäni hyvin: yleisilme joukolla on ollut määrätietoisen näköinen sotilasjoukko – olemme täällä oppimassa ja harjoittelemassa tulevaisuutta ja työtämme varten, sen takia työtekoon suhtaudutaan pilke silmäkulmassa. Sanottakoon, että tulitoiminnan valvojina toimineilla kadeteilla ensimmäinen viikko on ollut työntäytteinen, mutta aikaa mm. hyvien yöunien saamiseen on ollut. Allekirjoittaneella keskimääräinen unenmäärän on ollut 6-8 tuntia yössä, mikä on tarpeeksi voidakseen keskittyä omiin tehtäviinsä joka päivä.
Ensi viikosta ennustan puolestaan fyysisesti haastavan: Hiihdämme lähes jokaiselle ampumapaikalle ja meillä on ampumapaikasta riippuen fyysistä toimintaa. Tarvittaessa meidän tulee osata hiihtää ja käydä taistelukoulutusta suksien kanssa, mikä on monelle meistä uusi asia, joten odotan mielenkiinnolla tulevia koitoksia suksien ja taisteluvarustuksen merkeissä.
Viikko onkin jo puolivälissä. Ensi viikolla lähdetäänkin jo takaisin kohti Helsinkiä ja ”Satujen Saarta”. Täytyy kuitenkin muistaa, että kotiinlähtöön on aikaa ja tulevalla viikolla tulee pitää tehtävä kirkkaana mielessä ennen harjoituksen loppuvaihetta.
Kadetti Manolis Huuki, 99.kadettikurssi
