Talvikoulutusta Jääkäriprikaatista

Sanomalehtiä saappaaseen ja muita jippoja

Kosteudenpoistajat saappaisiin.

Kadettien ampumaharjoituksessa pidettiin myös talvikoulutusta kahtena sunnuntaina. Harjoituksen kesto oli neljä tuntia osastoa kohti ja yleisenä aiheena oli sotilaan toimintakyvyn ylläpitäminen talviolosuhteissa. Koulutuksessa käsiteltiin pukeutumista, rutiineja, majoittumista, taukopaikan järjestelyjä, nesteen ja ravinnon merkitystä sekä lopuksi kokkailtiin nautaa punaviinikastikkeessa trangialla.


Pukeutuminen

Kadetteja opetettiin pukeutumaan oikein aivan kädestä pitäen. Eli sotilailta riisuttiin vaatteet pois aina aluskerrastoon asti ja siitä lähdettiin rakentamaan toimivaa asukokonaisuutta talvisiin olosuhteisiin. Jonkin verran täytyi kadettien vaihtaa varustusta, kun jalasta löytyi talviolosuhteisiin sopimattomia puuvillasukkia tai alimmaisena paitana oli puuvillainen t-paita. Yleisenä sääntönähän pukeutumisessa talvella on, että puuvillaa ei kannata käyttää varsinkaan ihoa vasten. Villa on materiaalina ehdottomasti paras ja mummon kutomat villasukat kannattaa jokaisen laittaa pakkasella jalkaan. Myös sanomalehden käyttäminen pakkassaappaan sisällä tuntui tulevan osalle kadeteista yllätyksenä. Ajatuksenahan on, että sanomalehti imee suurimman kosteuden mitä muodostuu kun jalka hikoilee.   

Rutiinit

Rutiinit ovat jääkäriprikaatissa käyttöön otettuja toimintoja mitä yksittäiset taistelijat ja ryhmät tekevät rutiininomaisesti kerran vuorokaudessa. Kadetit pääsivät kokeilemaan toisilleen jalkatarkastuksen eli ”Vuotson” tekemistä. Tarkastuksessa taistelija istuu repulleen, ottaa kengät ja sukat jalasta pois. Tarkastuksen tekijä (esim. ryhmänjohtaja) kokeilee omalla kädellään jalkojen kuivuuden sekä tarkastaa jalkojen ja käsien kunnon. Myös korvat tarkastetaan paleltumien varalta. Tarkastuksen aikana tarkastaja jututtaa taistelijaa ja näin pääsee selville hänen yleiskunnostaan.

Majoittuminen

Vesi pysyy sulana hangen alla.

 Kouluttajat olivat rakentaneet esimerkin ryhmän tukikohdasta talvella. Tukikohtaa tarkasteltiin kouluttajan johdolla ja keskusteltiin majoittumiseen liittyvistä monista yksityiskohdista. Muistakaa ainakin seuraavat:

• Jos olet paikalla 2 päivää tai vähemmän tamppaa suksilla teltan pohja
• Vesipönttö säilyy paremmin sulana kun sen hautaa lumihankeen
• Naamioverkkojen oikea yhdistämistapa löytyy Maastouttamisoppaasta (1985)
• Talvella telttakepit hieman pitemmäksi -> saadaan lisää sisätilaa
• Jätä keskisalkoon oksia
• Nosta kamiina reilusti ylös maasta
• Tee pilkki millä voi nuohota kamiinan putket purkamatta koko laitosta
• Kuivausriu’ut kulmakepistä keskisalkoon

Taukopaikka, neste ja ravinto

Taukopaikka rakennettiin Jääkäriprikaatissa käytössä olevalla tavalla. Ryhmänjohtaja valitsee paikan, pyöräyttää sauvallaan lumeen ympyrän ja tamppaa keskustan suksilla. Loppuryhmä tamppaa ulkokehän jaloillaan ja ryhmittyy varusteineen tuulen yläpuolelle. Reppujen, suksien ja lumipuvuntakkien avulla rakennetaan yhtenäinen tuulensuoja. Keskelle tehtiin ristikkotulet ja jokaiselle kadetille opetettiin myös kiehisten teko. Trangia oli suurimmalle osalle jo ennestään tuttu joten sen käyttö ainoastaan kerrattiin, lisättynä muutamalla pikkujipolla.

Yliluutnantti Mikael Aikio, Jääkäriprikaati