Tämä päivä sujui erinomaisesti - kunnes heräsin. Taisteluammuntojen suunnittelu vaatii melko paljon työtä ja monien asioiden huomioon ottamista, joten ensimmäinen ajatus aamulla herätessä on: ”Mitä unohdin eilen tehdä?” Oppimassahan täällä ollaan, joten onneksi virheitä saa ja suorastaan pitää tehdä, jottei niitä tarvitse myöhemmin tehdä. Jotta oppimista tapahtuisi, unohdusten tai virheiden tapahtuessa valvojana toimiva kapteeni voi inspiroivalla tavalla antaa palautetta niistä.
Työryhmämme suunnittelema ja rakentama taisteluammunta alkaa olla jo melko hyvällä tolalla. Ammuntojen aiheuttamat vaara-alueet ovat (ainakin melkein!) hyväksytty ylemmän tahon puolesta ja käytännön rakennustyö maastossa maalitoiminnan ja yleisjärjestelyjen suhteen on lähes valmista. Jos usko alkaa suunnittelupöydässä loppua piirtäessä vaara-aluetta viidettä kertaa uudestaan tai korjatessa punakynällä merkattuja liitteitä, jotka eivät tunnu loppuvan koskaan, mieltä piristää aina kun näkee että viereisessä pöydässä joku muu on vielä syvemmällä suossa.
Ehkä se on kuitenkin ihan hyvä että valvojat vaativat paljon työryhmien jäseniltä. Ilman perusteellista suunnittelua taisteluammuntojen toteuttaminen turvallisesti ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kaikkiin riskitekijöihin, joihin on mahdollista varautua, pyritään varautumaan ja siten ennalta ehkäisemään vaaralliset tilanteet.
Huomenna pitäisi tehdä vielä viimeiset viilaukset ammuntaan ja ylihuomenna onkin jo ensimmäinen varusmiesjoukko tulossa harjoittelemaan ryhmän puolustustaistelua ammuntaamme. Ammunnan valvojat antavat palautetta ammunnan johtamisesta ja järjestelyistä, mutta ehkäpä kaikkein hedelmällisimmän palautteen saa ampuvalta joukolta ja ennen kaikkea sen toiminnasta. Ammuntoja suunnitellaan, rakennetaan ja johdetaan ampuvaa joukkoa varten. Ammunta on tällä hetkellä melkein valmis, mutta huomiselle riittää vielä sopivasti tehtävää. Huojentava ajatus nukkumaan mentäessä on että huomenna tähän aikaan kaikki on valmista.
Kadetti Eino-Juhani Matikainen
